Meillä kysytään paljon "Onko kaikki hyvin?"

Vastaus on yleensä "Kaikkiii hyvin!"

Miksi kysyn, vaikka tiedän, että pieni ei ehkä osaa vastata muuta??

Opittu ja toistettu fraasi..

Ehkä siksi, että kun kuulen tuon vastauksen, se rauhoittaa.

Pieni hajoitti vahingossa hänen elämänsä tärkeimmän esineen, Tupperware mehukannun kansi.

Kyseinen kansi on reissanut ympäri maata matkoilla, sairaalassa, päiväkodissa..

Se laitettiin aina yöksi sängyn päähän odottamaan aamua.

 "Ikuinen laatu" antoi periksi, ja kannesta lohkesi ilkeän näköinen terävä siivu.

Oli heti selvä peli, että roskiin. Liian terävä reunainen "kaveri" leikkeihin..

Suru oli todellakin sanaton :(

Meillä on uusi upea "pakkomielle". Ohessa kuva..

Tästä voi vielä tulla ongelma.. Ainakin äidille ;)

Minusta on tullut ennakoimisen maailmanmestari.

Opittu tapa, mikä säästää sekä hermoja, että aikaa.

Luen hyvin eleitä, ilmeitä ja kehon muovaamia viestejä.

Fyysinen tulkki?

Lohduttavaa on,

- Aina ei tarvita sanoja.

Riittää, että joku ymmärtää.

P.S Kesän parasta on - Trampoliini. :)

- Anna mennä pieni, yhä isompia hyppyjä!!!